Metsähistorian Seuran perinteiset Talven selän taittajaiset pidetään perjantaina 3.2.2017 klo 14-16 Tieteiden talossa Kirkkokatu 6:ssa (sali 312).
Tilaisuudessa tarkastellaan ja keskustellaan suomalaisen kehitysavun pitkästä kaaresta aina 1960-luvulta alkaen nykypäivään. Tavoitteena on kolmen esityksen kautta saada selvyyttä siitä, mihin on pyritty, mitä on tehty ja millaisia vaikutuksia avulla on ollut. Asiasta tulevat alustamaan Vesa Kaarakka, Markku Aho, Thomas Selänniemi ja Pekka.T.Rajala, joilla kaikilla on käytännön kokemusta kehitysaputyöstä – kullakin omasta perspektiivistään.
Esitykset:
1. Vesa Kaarakka ja Markku Aho: Metsäkehitysavun päälinjat - tavoitteet ja tekemiset 1960-luvulta nykypäivään
2. Thomas Selänniemi: Kenttätyön arki - onnistuttiinko edistämään kestävää metsätaloutta ja poistamaan köyhyyttä
3. Pekka Rajala: Enson pitkä loikka kehitysapuprojekteista globaaliksi toimijaksi
Vesa Kaarakka on Ulkoasianministeriön pitkäaikainen kehityspolitiikan metsäneuvonantaja, joka on luotsannut niin maamme metsäavun päälinjoja kuin mm. Namibian metsäprojektiakin. Markku Aho toimi ennen eläkkeelle siirtymistään pitkään ulkoasianministeriössä mitä erilaisimmissa tehtävissä; tutuksi ovat tulleet niin Finnidan tehtävät Afrikassa kuin maamme kehitysavun pyrkimykset kansainvälisillä foorumeillakin. Thomas Selänniemi on Indufor Oy:n metsäasiantuntija, jolla on vankka kokemus ruohonjuurityöstä itä-Afrikan maista. Thomas kertoo, miten tarve lisätä avun vaikuttavuutta ja hyödyntää uutta teknologiaa on vaikuttanut mm. tapaan tehdä metsäinventointeja, ihmisten osallistamista ja koulutusta. Nykyään myös yksityissektorin edistäminen on yksi painopisteistä eli miten voidaan vauhdittaa niin farmareiden kuin pienten ja keskisuurten yritystenkin toimintaa. Pekka T. Rajala tulee arvioimaan asioita Stora Enson näkökulmasta, miten Enso Gutzeitin aikaan asetettu visio plantaasimetsien perustamisesta toteutuikaan. Pitkä on ollut yhtiön tie Indonesian, Sudanin ja Kenian taimitarha-, metsitys-ja tutkimushankkeista Kiinan ja Latinalaisen Amerikan puupelloille ja jalostusbisnekseen.
Maailman muuttuessa avun tavoitteet ovat eittämättä muuttuneet moneen kertaan, keinovalikoimasta puhumattakaan. Talven selän taittajaisissa onkin mielenkiintoista arvioida ja summata sitä, mitä suomalaiset metsämiehet ja -naiset oikein maailman metsissä ovat tehneet ja millainen jalanjälki tekemisistä on kohdemaihin jäänyt. Tekevälle aina sattuu ja jälkianalyysissa on aina syytä katsoa niin menestyksiä kuin epäonnistumisiakin. Kehitysavussa tavoitteet ja tekemiset ovat aina muuttuneet sen mukaan, mitä pyrkimyksiä kulloinkin vallassa olleilla poliittisilla päättäjillä on ollut niin koti- Suomessa kuin kumppanimaissakin.
Esitysmateriaaleja:
Global Forest Goals 2017-2030.pdf
Suomen metsäalan kehitysyhteistyötä yli 60 vuotta.pdf
Kehitysyhteistyö kentällä 1989-2017.pdf
Enson pitkä loikka kehitysapuprojekteista globaaliksi toimijaksi.pdf