Nordisk skogshistorisk konferense
20.-24.8. 2008 i Danmark
Der tages forbehold for eventuelle ændringer i programmet
Onsdag den 20. august 2008
Ankomst til Aalborg Lufthavn senest kl. 17.05 (med fly fra København). Bemærk at det er Aalborg!
• Kl. 17.30-19.00 Transport til overnatningssted i Viborg
• Kl. 19.00-19.30 Indkvartering på hotellet
• Kl. 19.30-21.00 Middag
• Kl. 21.00-22.00 Møde for kontaktgruppen
Overnatning:
Best Western Golf Hotel Viborg
Randersvej 2
8800 Viborg
Tlf.: +45 8661 0222
Torsdag den 21. august 2008
Formiddag: Ekskursion til statens første plantageanlæg tilbage fra 1788.
• Kl. 8.45 Afgang fra hotellet
• Kl. 9.00-12.00 Alheden Skov bestående af Stendal Plantage og Ulvedal Plantage. Vært: Skovfoged Hans Nedergaard-Hansen, Skov- og Naturstyrelsen, Midtjylland.
• Kl. 12.00-13.00 Frokost på Kongenshus Hotel
• Kl. 13.00-13.30 Udstilling på Naturcentret i Kongenshus Mindepark
Eftermiddag: Ekskursion til Mindedalen, Aktieplantagen Gedhus Plantage, forsøgsplantage anlagt i Munklinde efter 2. Verdenskrig, læhegn, skovrejsning på mager jord, problematik vedr. ejerskab, skovrejsningsbølger. Vært: Christian Als, Hedeselskabet.
• Kl. 13.30: Afgang til eftermiddagens ekskursion
• Kl. 18.00-18.30 Indkvartering på hotellet
• Kl. 19.30-21.00 Middag
Overnatning:
Hotel Impala,
Vestre Ringvej 53
8600 Silkeborg
Tlf. +45 8682 0300
Fredag den 22. august 2008
Seminar: Fælles rødder – fælles fremtid (afholdes på Hotel Impala)
Nedenstående titler er arbejdstitler
1. foredrag kl. 8.15-9.00
Professor, ph.d. Tapani Tasanen, Seinäjoki University of Applied Sciences, School of Agriculture and Forestry, Finland: The German roots of the Scandinavian forestry, and how we learned to stand on our own feet.
2. foredrag kl. 9.00-9.45
Universitetsadjunkt, ph.d. Per Eliasson, Malmö Högskola, Sverige: ”Unga ekar och unga adelsmän ska man hata!”.
3. foredrag kl. 9.45-10.30
Vi ved endnu ikke, hvem der bidrager fra Island.
Pause kl. 10.30-10.45
4. foredrag kl. 10.45-11.30
Museumsinspektør Bjørn Bækkelund, Norsk Skogmuseum i Elverum: Kulturskogbrukets framvekst i Norge og de utenlandske inspirasjonskildene for dette arbeidet.
5. foredrag kl. 11.30-12.15
Museumsinspektør, ph.d. Helle Serup, Dansk Jagt- og Skovbrugsmuseum: Frøforsyning og kulturetablering i forbindelse med etableringen af de jyske hedeplantager.
• Kl. 12.15- 13.30 Frokost på Hotel Impala, udtjekning fra hotellet.
Eftermiddag: Ekskursion til nye og bynære skovrejsningsprojekter. Vært: Skovrider Niels Juhl Bundgaard Jensen, Skov- og Naturstyrelsen, Søhøjlandet.
• Kl. 13.30 Afgang til eftermiddagens ekskursion
• Kl. 18.30-19.00 Indtjekning på Scandic Hotel, Kolding
• Kl. 19.30-? Festmiddag
Overnatning:
Scandic Hotel, Kolding
Kokholm 2
6000 Kolding
Tlf.: +45 7551 7700
Lørdag den 23. august 2008
Dagens ekskursion går til den frodige østdanske bøgeskov, og vi skal besøge Dyrehaven ved Haderslev og Als Nørreskov og bl.a. se på brudgomskobler, agernlade og bullade. Vært: Skovrider: Inge Gillesberg, Skov- og Naturstyrelsen, Sønderjylland.
• Kl. 8.30 Afgang til dagens ekskursion
• Kl. 9.15- 11.00 Formiddagens ekskursion
• Frokost, madpakker i bålhytte ved Åbenrå Naturskole
• Kl. 12.00-13.00 Kørsel og færgetur til Als
• Kl. ca. 18.00-18.30 Tilbagekomst til hotellet
Overnatning på Scandic Hotel, Kolding
Søndag den 24. august 2008
Kl. 10.00 Afgang fra hotellet.
Bus til Billund Lufthavn med ankomst kl. 11.00 – det skulle passe, så alle kan komme hjem.
Almene bemærkninger
Læg mærke til, at programmet starter i Ålborg Lufthavn og slutter i Billund, altså i Jylland. Der er direkte forbindelse fra det meste af Norden til de to lufthavne, evt. via København. Man tager sig hver især selv af at arrangere turen hjemmefra og til Ålborg Lufthavn og fra Billund Lufthavn og hjem igen.
Det bliver til lange dage udendørs, og egentligt festtøj er ikke nødvendigt, kun festhumør!
Spørgsmål af praktisk karakter stilles bedst til Helle Serup (serup@jagtskov.dk), men der kan også komme en reaktion fra baagoe@jagtskov.dk eller museum@jagtskov.dk .
20.–24.8.2008 Tanska
Metsähistoriakonferenssi Jyllannissa
(Markku Rauhalahden matkakertomus, Lähde Susikko 3/2008, 29.11.2008)
Päättyvän vuoden pohjoismainen metsä-historiakonferenssi järjestettiin elokuussa Tanskan Jyllannissa. Tapahtuma toteutettiin pääosin retkeilynä. Osanottajia oli Suomesta kuusi, Ruotsista kuusi, Norjasta neljä, Islannista kolme ja isäntä-maasta Tanskasta viisi. Suomen ryhmään kuuluivat Marju ja Pekka Lehonkoski, Helkamari Nolte, Leena Paaskoski, Markku Rauhalahti ja Tapani Tasanen.
Konferenssi alkoi keskiviikkoiltana 20.8. Viborgissa. Iltamyöhään pidettiin vielä Pohjoismaiden metsähistorian seurojen ja metsämuseoiden yhteistyöryhmän kokous. Torstaipäivän retkeilyllä tutustuttiin valtion ensimmäisiin metsänistutuksiin vuodelta 1788, Tanskan Nummiseuran (Hedeselskab) metsityshankkeisiin, tuulensuojaistutuksiin ja metsänomistusrakenteen muutoksiin. Vuoden 1770 tienoilla Tanskassa käynnistettiin isojaon tapainen maan-omistusjärjestely. Nykyisin Tanskan noin 0,5 miljoonan hehtaarin metsäalasta yksityiset omistavat 46 % ja yhtiöt 26 %; loput 28 % ovat lähinnä valtion metsiä. Ensimmäinen metsälaki säädettiin Tanskassa jo vuonna 1805.
Jyllantilaisessa lehtimetsässä.
Metsää Tanskassa oli 1700-luvun lopulla aiempien vuosisatojen rajujen hakkuiden ja puunkäytön seurauksena alle 5 % maa-alasta. Ensimmäiset havupuu-istutukset tehtiin 1760-luvulla, jota ennen ainoa havupuu oli kataja. Puuttomia alueita, ennen muuta nummia, mutta myös hiekkadyynejä alettiin määrä-tietoisesti metsittää. Työhön kutsuttiin väkeä Etelä-Saksasta. Näitä ”nummi-siirtolaisia oli seuraavien vuosi-kymmenten aikana tuhansia perheitä. 1700-luvun lopulta metsäala on yli kaksinkertaistunut noin 500.000 hehtaariin eli noin 12 %:iin maa-alasta. Pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kaksinkertaistaa metsäpinta-ala. Luonnontilaisia nummia on rauhoitettuina jäljellä noin 100.000 hehtaaria.
Jyllannin nummilla, joita on vielä suojeltuina jäljellä noin 100 000 hehtaaria.
Perjantaina 22.8. pidettiin Silkeborgissa seminaari teemalla ” Fælles rødder – fælles fremtid” eli ”Yhteiset juuret – yhteinen tulevaisuus”. Kuultiin viisi alustusta, yksi kustakin maasta.
Konferenssin seminaariosuus, jossa kuultiin esitelmä jokaisesta viidestä osallistujamaasta.
Suomen puolelta esitelmän piti seuramme jäsen, metsähistoriasta väitellyt Tapani Tasanen. Hänen aiheensa oli ”Skandinavian metsätalouden saksalaiset juuret; miten opimme seisomaan omilla jaloillamme”. On ilo kertoa, että Tapanin esitys oli sekä sisällöltään että esitystavaltaan seminaarin paras! Esityksensä päätteeksi Tapani heitti ilmaan kysymyksen: ”Olemmekohan vieläkään täysin oppineet seisomaan omilla jaloillamme?”.
Tapani Tasanen
Iltapäivällä ehdittiin vielä retkeilylle, aiheina mm. kylämaisemien metsityshankkeet. Illaksi tultiin Koldingiin, jossa juhlapäivällisen puheen piti seuramme jäsen, Lyckselen metsämuseon johtaja Maarit Kalela-Brundin.
Maastoretken avaus tanskalaiseen malliin.
Lauantaina 23.8. retkeilykohteina olivat viljavien maiden pyökkimetsät ja kulttuuri-paikkojen puistometsät Dybbølin historiallisella Tanskan sodan taistelupaikalla ja Alsin saarella. Haderslevin noin 100 hehtaarin laajuisessa eläinpuistossa ihailtiin mm. kauriita ja komeita saksanhirvitokkia.
Tanskan Metsämuseon johtaja Jette Baagøe ja museoinspehtori Helle Serup olivat valmistaneet erittäin antoisan konferenssiohjelman ja veivät sen läpi tyylikkäästi. Hyviä metsäretkeilyn järjestäjiä on todella muuallakin kuin Suomessa!
Konferenssin puheenjohtaja, Tanskan Metsämuseon johtaja Jette Baagoe yllätti mm. virvoketarjoilulla.
Seuraavaksi Norjaan
Yhteistyöryhmän kokouksessa päätettiin, että seuraava pohjoismainen metsä-historiakonferenssi järjestetään elokuun lopulla 2009 Norjassa. Asiasta on toivottavasti lisää kerrottavissa seuraavassa Susikossa. Suomen osallistujakiintiö on kymmenkunta. Kokouksessa asetettiin lisäksi tavoitteeksi koota nettiin luettelo Pohjoismaiden metsämuseoista ja lisätä muutenkin nettilinkkejä.
Meille suomalaisille esitettiin toivomus, että me konferenssi-vuorollamme eli vuonna 2011 järjestäisimme yhteispohjoismaisen retkeilyn Kannakselle ja Pietariin. Haaste otettiin vastaan. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta järjestää yhteispohjoismainen kiertävä metsähistorianäyttely samaan tapaan kuin pari vuosikymmentä sitten tehtiin näyttely ”Pohjolan vihreä kulta”, joka parin vuoden ajan kiersi eri Pohjoismaissa. Suomesta hankkeessa oli tuolloin mukana Suomen Metsäyhdistys, kun Lustoa ja seuraamme ei vielä ollut olemassa.
Pohjoismainen yhteistyöryhmä Jyllannin maisemassa. Vasemmalta Jón Loftsson (Islanti), Markku Rauhalahti (Suomi) pj, Maarit Kalela-Brundin (Ruotsi), Bjørn Bækkelund (Norja), Helle Serup (Tanska), Jette Baagøe (Tanska) ja Helkamari Nolte (Suomi).
Yhteistyöryhmä koordinoi ja edistää Pohjoismaiden metsähistorian seurojen ja metsämuseoiden yhteistyötä. Ryhmään kuuluu kaksi edustajaa jokaisesta maasta paitsi Islannista yksi. Suomesta siinä ovat Helkamari Nolte Lustosta sekä alle-kirjoittanut seuramme edustajana ja vuodesta 2002 lähtien myös ryhmän puheenjohtajana.
teksti ja kuvat Markku Rauhalahti