Terveisiä Norjan konferenssista
Pohjoismainen metsähistoriaväki piti konferenssinsa viime elokuun lopulla Norjan Helgelandissa. Pääteemoina olivat kasvillisuushistoria ja metsittyminen Pohjolassa. Osanottajia oli kaikkiaan 43, tosin osa paikallisista osallistui vain osan aikaa. Islannista osanottajia tuli peräti 12 metsäjohtaja Jón Loftssonin johdolla. Suomesta osallistui kahdeksan: Juhani Huittinen, Eero Knaapi, Marju Lehonkoski, Pekka Lehonkoski, Henrik Lindberg, Helkamari Nolte, Leena Paaskoski ja Markku Rauhalahti sekä Ruotsista kolme ja Tanskasta yksi. Suomalaisia oli oikeastaan yhdeksän, sillä mukana oli myös yhdistyksemme jäsen, Lyckselen Metsämuseon johtaja Maarit Kalela-Brundin.
Konferenssi aloitettiin tiistaina 25.8. iltapäivällä sisämaassa Hattfjeldalissa ja päätettiin torstaina 27.8. Mosjøenissä, Vefsn-vuonon varrella. Tapahtuma oli kolmijakoinen: retkeilypäivä sisämaassa, toinen päivä rannikolla sekä seminaarijaksot. Retkeilyillä ja tutustumiskäynneillä saatiin monipuolinen kuva alueen metsistä ja metsätaloudesta sekä metsä- ja kulttuurihistoriasta.
Hattfjelldalissa tutustuttiin seudun suurimman yrityksen, Arbor-lastulevytehtaan, yli 50-vuotiseen historiaan ja nykypäivään. Firman nimi on monelle tuttu, onhan Lustossa esillä Suomen ensimmäinen puunkaatokone "Arbor". Kävimme myös Sijti Jarnge -nimisessä saamelaisen kulttuurin keskuksessa.
Sijti Jarnge
Matkalla ensin länteen ja sitten pohjoiseen kohti Mosjøeniä kävimme myös metsässä tutustumassa luonnonmukaiseen metsänkäsittelyyn, poikkesimme Granen talomuseossa ja Laksforsenin turistikahvilassa. Illalla katseltiin Mosjøenin vanhaa puutaloaluetta, joka on onnistuttu säästämään markettien rakentamiselta ja jossa uudetkin pientalot tehdään vanhaan tyyliin, ja käytiin museotalossa.
Vefsna-vuonon suurimmalla koskella Laksforsen´illa tutustuttiin lohen historiaan ja nähtiin lohien upeita hyppyjä koskea ylös.
Toisena retkeilypäivänä ajettiin Vefsn-vuonoa seuraten rannikkoseuduille Alstahaugiin. Siellä tutustumiskohteena oli taimitarha ja sen vierellä oleva puulajipuisto sekä lähituntumassa sijaitseva moderni Petter Dass -museo.
Petter Dass -museo
Konferenssin seminaarijaksoissa kuultiin viisi konferenssin aihepiiriin liittyvää esitelmää, jotka pitivät Mats Hagner (Ruotsi), Peter Friis Møller (Tanska), Henrik Linberg (Suomi), Olaf Eggertsson (Islanti) ja Anne Elisabeth Bjune (Norja). Lisäksi kuultiin isäntien esitelmiä alueen metsähistoriasta ja metsätaloudesta.
Konferenssin juhlallinen päivällinen
Konferenssi päätettiin torstai-iltana. Osa meistä jäi vielä perjantaiksi, jolloin isännät järjestivät kiertokäynnin paikallisissa Helgeland-museon kohteissa. Läänin kaikki 16 museota 16 kunnassa kuuluvat nykyisin Helgeland Museum -organisaatioon. Museoiden hallinnollinen järjestely on Norjassa meneillään laajemminkin. Illansuussa isännät yllättivät viemällä meidät paikalliseen yksityiseen sotamuseoon. Varsinkin Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon johtaja (nimi alla, toim. huom.) oli yllätyksestä ihastunut!
Yhteistyöryhmälle uusi puheenjohtaja
Konferenssin yhteydessä pidetyssä kokouksessa Pohjoismaiden metsämuseoiden ja metsähistorian seurojen yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin Bjørn Bækkelund Norjan Metsämuseosta. Allekirjoittaneen pesti puheenjohtajana olikin kestänyt jo seitsemän vuotta. Ryhmän yhteyksien hoitaminen ja osallistujayhteisöjen "unilukkarina" toimiminen työllistivät ajoittain melkoisesti, mutta mielenkiintoista ja antoisaa se oli. Suomen yhteyshenkilöinä ryhmässä jatkavat Helkamari Nolte ja allekirjoittanut. Kokouksessa päätettiin myös, että seuraava konferenssi pidetään ensi vuoden elokuussa Ruotsissa, paikkana todennäköisesti Omberget Itä-Göötanmaalla Vetternin itärannalla. Aihealueiksi ko. paikassa sopivat ennen muuta luonnonhoito ja metsien virkistyskäyttö. Kevään edetessä "perästä kuuluu". Suomen vuoro järjestää konferenssi on taas vuonna 2011.
Viime vuosikymmenen puolivälissä viritetyn Pohjoismaiden metsämuseoiden ja metsähistorian seurojen yhteistyön näkyvin muoto on ollut vuosittaiset konferenssit vuorollaan kussakin maassa. Sen lisäksi on tietenkin arkisempaa tietojen vaihtoa ja näyttelyjenkin vaihtoa. Hyvin järjestetyt ja ohjelmoidut tapahtumat ovat olleet antoisia. Ensi vuoden konferenssiin Ruotsiin toivoisin mukaan myös "uusia kasvoja", jotta yhteistyöllä olisi jatkuvuutta ja siihen saisi uusiakin muotoja. Pohjoismaisen Kulttuurirahaston apurahan ja paikallisten yhteisöjen sponsoroinnin ansiosta osallistumismaksut ovat olleet 0-tasoa tai lähellä sitä. Osanottajien kontolle jäävät näin ollen lähinnä vain matka- ja majoituskulut.
Teksti ja kuvat Markku Rauhalahti (Lähde: Susikko 3/2009)